Blogit edustavat kirjoittajansa näkemyksiä eivätkä näin ollen kuvaa yhdistyksen virallista kantaa.
Apteekin omistajuudesta ja lääkehuollon tavoitteista
Lääkkeestä heräävä ensimmäinen mielikuva on usein apu tai helpotus, jonka olisi syytä olla heti ja helposti kaikkien saatavilla. Lääkeaineet ovat kuitenkin myrkkyjä, jotka vain oikein käytettynä lievittävät, parantavat tai ehkäisevät sairauksia. Lääkeala, sosiaali- ja terveydenhuolto, sekä apteekit lähimpänä lääkkeen käyttäjää, tekevät näiden aineiden turvallisen hyödyntämisen mahdolliseksi.
Lääkehuolto ei ole tuotteiden kauppaamista vaan taustalla on suurempi tavoite: terveyden edistäminen. Lääkehoito on usein vaihtoehto toiselle, kalliimmalle ja hankalammalle hoitomuodolle. Lääke ei ole kuluerä, vaan investointi terveyteen ja työkykyyn. Hoitoketju odottaakin lääkehoidon ja lääkehuollon tiedonhallinnan uudistuksia ja uusia työkaluja malttamattomana.
Kuten ministeri Sarkkinen tilaisuuden aluksi totesi, uudet ja yhä kalliimmat lääkkeet haastavat terveydenhuollon rajallisia resursseja. Samalla lääkehoidoista tulee entistä monimutkaisempia ja yksilöllisempiä, ja lääkehoidon kokonaisuus ei tunnu olevan kenelläkään hallinnassa. Kustannustehokkuus muodostuu kuitenkin yksittäisistä rationaalisista ratkaisuista, yksilöiden sitouttamisesta hoitoon sekä lääkehoidolla ja neuvonnalla saavutettavasta säästöstä muualla terveydenhuollossa.
Suomessa lääkejakelua ohjaavia periaatteita ovat esimerkiksi lääkkeiden samanhintaisuus ja maankattava saatavuus. Näistä valinnoista maksamme lääkkeiden hinnassa. Valtio sääntelee lääkkeiden vähittäishintoja ja lääkejakelun katetta. Näin se vaikuttaa suoraan apteekkitoiminnan resursseihin.
Apteekkien omistajuuden vapauttaminen ei muuttaisi apteekkijärjestelmän saamaa osuutta lääkehoidon kustannuksista, jota nyt säädellään lääketaksalla ja apteekkiverolla. Ammatillisen ja taloudellisen vastuun eriyttäminen ei saisi aikaan tehokkuutta tai säästöjä.
Omistajuus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Jos ne erotettaisiin toisistaan, terveyden edistämisen oheen tulisi muita tavoitteita, mikä voisi jopa vaarantaa lääkkeiden saatavuuden ja lääkitysturvallisuuden. Jos tavoite ei ole enää terveyden edistäminen, mikä se on?
Kirjoitus perustuu Suomen Proviisoriyhdistyksen toiminnanjohtajan Teemu Ali-Koveron puheenvuoroon sosiaali- ja terveysministeriön sidosryhmätilaisuudessa lääkeasioiden uudistuksesta 16.2.2023. Tilaisuudessa käsiteltiin lääkeasioiden uudistuksen työn tuloksia ja sen puitteissa laadittuja selvityksiä.
Lääkehoidon ohjauksen kehittäminen – Selvityshenkilön raportti
Apteekkijärjestelmän kehittäminen – Nykytilan arviointi ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi (STM 2023:6)
