Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (Kokoomus), eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula (Keskusta) ja sosiaali ja terveysvaliokunnan jäsenet Outi Alanko-Kahiluoto (Vihreät), Johanna Jurva (PS) sekä Merja Kuusisto (SDP) olivat tuoreeltaan eduskuntavaaliehdokkaina keskustelemassa lääkehuoltoa koskevista asioista Proviisoripäivän vaalitentissä lauantaina Arcadassa Helsingissä.
Keskustelussa kävi yksimielisesti selväksi, että puolueet eivät halua Ruotsin lääkehuollon mallia Suomeen. Suomalaista apteekkijärjestelmää pidetään ammatillisesti korkeatasoisena ja kansalaisten kannalta tasa-arvoisena lähipalveluna. Edustajaehdokkaat olivat yksimielisiä myös siitä, että ei vain lääkkeet vaan myös apteekit halutaan tulevaisuudessa nähdä tiiviinä osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää.
Tätä näkemystä puoltaa ehdokkaiden myönteinen suhtautuminen yhä useamman lääkkeen vapauttamiseen reseptiltä lisäneuvontaa vaativaksi itsehoitolääkkeeksi (LVI), apteekeissa tapahtuvaan rokottamiseen, terveyspistetyyppiseen toimintaan kuin myös esimerkiksi proviisorien kautta tapahtuvaan lääkemääräysten uusimiseen apteekeissa. Apteekkipalveluita halutaan kehittää suuntaan, joka lisää kansalaisten valinnanvapautta, mutta säilyttää heidän tasa-arvoisen asemansa palveluiden osalta.
- Näen apteekit aikamoisena mahdollisuutena tulevaisuudessa niin sote-uudistuksen kuin apteekkien alueellisen jakautumisen kautta, kommentoi SDP:n Merja Kuusisto. Apteekkien palvelut voivat olla paljon muutakin kuin, mitä tässä nyt on mainittu, hän jatkaa.
Vihreiden ehdokkaan Outi Alanko-Kahiluodon mukaan moniammatillisuuden lisääminen terveydenhoidon kentällä on keino lisätä terveydenhuollon laatua ja koulutetut proviisorit takaavat lääke- ja potilasturvallisuutta. Perussuomalaisten ehdokkaan Johanna Jurvan mukaan apteekkien palveluvalikoimaa tulee tulevaisuudessa kehittää. Keskustan ja kokoomuksen ehdokkaat Juha Rehula ja Laura Räty halusivat kaikessa kohteliaisuudessaan kuitenkin muistuttaa, että on apteekkareiden oma valinta, haluavatko apteekit olla terveydenhuollon toimijoita vaiko kioskitoimintaa, vaikkakin he näkevät apteekit mielellään vahvoina sote-toimijoina tulevaisuudessa.
- Kannustan luovuuteen ja innovatiivisuuteen ja näen apteekin osana terveydenhuollon ketjua. Apteekeissa voitaisiin tehdä muutakin kuin, mitä siellä tällä hetkellä tehdään. Suhtaudun lähtökohtaisesti myönteisesti asioihin, jossa edesautetaan sitä, että esimerkiksi lääkäri voisi keskittyä siihen työhön, johon hän on koulutuksen saanut, viittaa Juha Rehula edeltävään ehdotukseen proviisorien mahdollisesta lääkemääräysten uusimisoikeudesta.
Mikrobilääkkeitä itsehoitoon?
Puolueet haluavat yksimielisesti säilyttää itsehoitolääkkeet apteekeissa ja paneelin ehdokkaat tukevat ehdotusta, että itsehoitolääkevalikoimaa voidaan laajentaa reseptilääkkeistä harkitusti lisäneuvontaa vaativien itsehoitolääkkeiden (LVI) valikoiman laajentamisen kautta. Tämä vaihtoehto koetaan kansalaisten kannalta turvalliseksi, koska se perustuu Suomen apteekkien korkeasti koulutetun farmaseuttisen henkilöstön osaamiseen.
- Tässä kohtaa haluan kiittää alan järjestötoimijoita, jotka ovat välittäneet tietoa tästä asiasta. Tämähän ei ole oikeasti mikään helppo kysymys. Esimerkiksi mikrobilääkkeet on kategorisesti pidetty Suomessa tähän saakka reseptilääkkeinä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että lisäneuvontaa vaativien itsehoitolääkkeiden valikoimassa voisi olla myös joitakin mikrobilääkkeitä, totesi Laura Räty kansanedustajaehdokkaan puheenvuorossaan.
Esimerkkinä Räty mainitsi naisten virtsatietulehduksen tai silmätulehduksen hoitoon käytettävät mikrobilääkkeet, eli äkilliset vaivat, jotka kuormittavat perusterveydenhuollon päivystyspoliklinikoita, mutta jotka kuitenkin hoidetaan nykyisin rutiinisti ilman laboratoriotutkimuksia.
- Jos nyt voitaisiin vähän olla joustavampia, niin tällaiset tapaukset voisivat varmasti olla lääkehuollon ammattilaisen arviossa. Ja tällä en missään tapauksessa tarkoita monisairaiden ihmisten vaikeaoireisia tapauksia, joita tälläkään hetkellä ei hoideta samalla tavalla yksinkertaisesti, jatkaa Räty perusteluaan asiassa.
Vahvasti samaa mieltä ehdokkaiden kanssa itsehoitolääkevalikoiman laajentamisesta oli myös asiasta paikalla äänestänyt reilu 200-hengen ammattilaisyleisö, joista 82 % kannatti itsehoidon lääkevalikoiman laajentamista nimenomaan lisäneuvontaa vaativien lääkkeiden kategorian kautta.
Lääkkeet ja sote
Sote-lakikeskustelujen yhteydessä lääkkeisiin ei panelistien mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tai parlamentaarisissa tilaisuuksissa ole toistaiseksi käytetty aikaa. Lääkkeet on nähty enemmänkin osaksi terveydenhuollon rahoitusratkaisuja, jotka tullaan nyt uuden suunnitelman mukaisesti ratkaisemaan yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä päättämisen kanssa. Sote-ratkaisujen loppuunsaattaminen on eri puolueiden vaaliohjelmissa näkyvästi esillä ja se koetaan ensisijaiseksi tulevan vaalikauden tehtävistä.
- Aina kun on selkeä tavoite, ollaan tilanteessa, jossa se kestää notkumistakin. Ensi vaalikaudella viemme sote-uudistuksen maaliin, vakuuttaa Juha Rehula vielä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan roolissaan.
Apteekkien talousasioihin Rehula ottaa ehdokkaana kantaa sen verran, että kertoo omien tietojensa mukaisesti uskovan, ettei apteekkarin tulonmuodostus enää tule reseptilääkkeitä myymällä vaan se koostuu siitä kaikesta muusta, mitä apteekissa myydään. Hän myös lisää, että jonkinlainen tasausjärjestelmä tulee jatkossakin olla.
Lääkehuoltoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmissä voidaan ehdokkaiden mielestä kuitenkin osaltaan katsoa tarkastelluksi it-järjestelmien kehittämisen kautta siten, että myös ajantasaisen lääkitystiedon on kuljettava potilaan kautta julkiselta puolelta avohuollon puolelle, kuten apteekkeihin.
Toisaalta lääkehuoltoa on sote-keskusteluissa sivuttu myös, kun on keskusteltu sairaala-apteekkien yhdistämisestä esimerkiksi pääkaupunkiseudun alueella, täsmentää Räty.
Suomessa jatkossakin tutkivaa lääketeollisuutta
Ehdokas Juha Rehula kertoi, että Keskustalla on olemassa lista toimialoista, joiden avulla Suomeen saadaan yhteensä 200 000 uutta työpaikkaa. Lääketeollisuus on hänen mukaansa yksi toimiala, jossa meillä on mahdollisuus mennä eteenpäin. Työpaikkojen määrä tällä toimialalla vähentynyt nykyvuosituhannella noin seitsemästä tuhannesta, mutta sitä on edelleen noin 5000. Poliitikkojen kuuluu huolehtia lainsäädännön avulla siitä, että työpaikat säilyvät, ja mielellään, että tutkivaa lääketeollisuuden määrä saadaan jälleen kasvuun. Osaaminen ei edelleenkään ole Suomesta mihinkään hävinnyt.
Ministeri Laura Räty kiitteli, että tämä on erittäin merkittävä ja iso asia ja on hyvä, että se nousee tässäkin keskustelussa esiin. Hän on kutsunut pyöreän pöydän tilaisuuden koolle keskustelemaan lääketutkimuksen määrän laskusta ja siitä, mitä sille voitaisiin yhdessä tehdä. Kyse on erityisesti korkean osaamisen ja akateemisuuden yhdistämisestä. Hänen mukaansa lääketutkimus on yksi osa-alue, jossa kasvua Suomen kaikkien kasvustrategioiden mukaisesti tulisi saada.
- Kaikkien tehtävä yhdessä töitä tämän asian eteen, jotta Suomi ei ole lääketukkukaupan joku etäispesäke, jota hoidetaan käytännössä Tanskasta, vaan Suomi on maa, jossa yritykset haluavat tehdä jatkossakin tutkimuksia, päättää Räty puheenvuoronsa.
Lopuksi panelistit kiittivät tilaisuutta hyvin kattavasta lääkealan ajankohtaisasioiden käsittelemisestä ja toivoivat yhteydenpidon jatkuvan asiantuntijoiden suunnalta myös tulevaisuudessa.
- Hyvä paneeli on sellainen, jossa panelistikin oppii ja tämä oli sellainen. Ennakkotilaisuudessa kuten myös itse paneelissa tuli paljon uusia asioita, mainitsee Outi Alanko-Kahiluoto.
16.3.2015
Teksti: Henna Kyllönen, PROVIISORI-lehden vs. päätoimittaja