Blogit edustavat kirjoittajansa näkemyksiä eivätkä näin ollen kuvaa yhdistyksen virallista kantaa.

Itsehoidon tulevaisuus

Alalla on avattu keskustelua itsehoidosta ja itselääkinnän tulevaisuudesta niin Fimean julkaiseman sic!-lehden vuoden ensimmäisessä teemanumerossa kuin Lääketeollisuus ry:n järjestämässä itselääkintäseminaarissakin. Jälkimmäisessä julkaistiin selvitys itsehoitolääkinnän taloudellisista vaikutuksista Suomessa.

Lääkepolitiikka 2020 -strategiassa itsehoidon tukeminen ja turvallisen itsehoidon liittäminen osaksi terveydenhuollon kokonaisuutta on mainittu yhtenä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on edistää rationaalista lääkehoitoa ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia Suomessa. Millaisia muutoksia itsehoitoon sitten voisi olla tulevaisuudessa tulossa?
Tätä on hyvä meidän jokaisen pohtia. On selvää, että rationaalisen itsehoidon onnistumisessa avainasemassa ovat farmasian alan ammattilaiset apteekeissa.

Näkisin, että Suomen itselääkintävalikoiman mahdollisen laajenemisen edellytyksenä on apteekkilaisten ammattitaidon laaja-alaisempi hyödyntäminen. Samalla lääkärin tai hoitajan aikaa ja terveydenhuollon varoja säästyisi vaikeammille diagnooseille ja muuhun hoitotyöhön. Väestön kannalta on olennaista, että itsehoitovalikoima sisältää lääkkeitä, jotka mahdollistavat viivytyksettömän, akuutin hoidon tilanteessa, jossa oireiden kartoituksen perusteella on farmasian alan ammattilaiselle selvää, millaista lääkehoitoa tarvitaan. Nykyisin asiakas on käännytettävä apteekista päivystyksen jonoon esimerkiksi selvissä silmätulehdustapauksissa. Tämä voi pienen lapsen vanhemmille olla turhauttava tapahtumaketju, jolta välttyminen säästäisi aikaa ja hermoja.

Niin kutsuttujen Behind the Counter (BTC) -lääkkeiden avulla itsehoidon laajeneminen olisi hallittua ja perustuisi terveydenhuollon luottamukseen farmasian alan ammattilaisten osaamista kohtaan. Tämän osaamisen laadusta apteekeissa voisivat vastata proviisorit apteekin esimies- ja yleensä koulutustehtävistä vastaavina. Jotta itselääkinnästä tulisi osa terveydenhuollon kokonaisuutta ja sen rationaalisuus pystyttäisiin osoittamaan, tulisi apteekeissa olla mahdollisuus liittää jälki itselääkinnästä osaksi KanTa-palveluja. Näin terveydenhuollon ammattilainen voisi tarvittaessa tarkistaa jo toteutuneen hoidon tai asiakkaan muun lääkityksen, niin että valittu lääke sopii juuri tietylle asiakkaalle tiettyyn tilanteeseen.

Mielestäni sumatriptaani lukeutuisi lääkeaineisiin, joka Suomessa voisi sopia yhdeksi BTC-tyyppiseksi lääkkeeksi Norlevon rinnalle. Luulen, että täysin vapaa saatavuus apteekeista lisäisi lääkkeen turhaa kokeilua ja altistaisi esimerkiksi lääkepäänsärkykierteelle. Asiakas välttyisi tapaamasta lääkäriä tai uusimasta reseptiä, mutta kohtaisi apteekkilaisen, joka samalla tarkistaisi lääkkeen sopivuuden, oikean käytön ja kulutuksen jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen.

Mikäli Suomeen luodaan laajempi BTC-lääkevalikoima, tulee käydä tarkempi keskustelu säästöistä ja kustannuksista. Se, mikä olisi pois muun terveydenhuollon kustannuskuormasta, kasvattaisi työtä apteekeissa ja nykyisenlaisella lääkekorvausrakenteella koituisi yksin kuluttajan maksettavaksi. Onko lääkärinkään ammatillisesti mielekästä kirjoittaa reseptiä tietyistä pyydetyistä lääkkeistä vain siksi, että asiakas saisi niistä korvauksen? Järjestelmä tarvitsee muutoksia.

HENNA HALONEN, varapuheenjohtaja
Suomen Proviisoriyhdistys

Käyttäjän Henna Kyllönen kuva
-
Henna Kyllönen