Proviisori-lehti puuttuu ajankohtaiseen aiheeseen
Millä keinoilla lääkeväärennökset kuriin? Oppivatko suomalaiset vasta katastrofin kautta välttämään epämääräisiä lääkkeitä?
Reseptilääkkeen tilaaminen netistä on helppoa, mutta monikaan tilaaja ei ymmärrä, että on tekemässä rikoksen ja vaarantamassa terveytensä. Mitä on tehtävissä? Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsen- ja sidosryhmälehden Proviisorin numerossa 4/2010 kysymykseen vastaavat vastuunalainen johtaja Pasi Virta Pfizerilta, yliproviisori Sami Paaskoski Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta ja rikostorjuntapäällikkö Petri Lounatmaa Tullihallituksesta.
Väärennettyä lääkettä on vaikeaa erottaa aidosta aistinvaraisesti. Pasi Virta kertoo, että nettikaupasta tilattu reseptilääke on lähes aina väärennös. Lääkepiratismin voitot ovat paremmat kuin huumekaupan, kiinnijäämisen riski pienempi ja rangaistukset pienet verrattuna huumausainerikoksiin.
Petri Lounatmaan mukaan laittomasti maahantuotujen lääkkeiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Vain osa pysäytetyistä lääkkeistä tutkitaan. Viime vuonna tullilaboratorio tutki 79 erää laittomasti maahantuotuja valmisteita. Kaikkiaan yli 3 000 tabletin tai ampullin sisältö poikkesi siitä, mitä pakkausmerkinnöissä oli kerrottu.
Sami Paaskoski toteaa, että laittomasti maahantuotujen lääkkeiden käytöstä aiheutuneista haitoista ei vastaa kukaan eikä tietoja niistä kerätä minnekään. Suomalaiset tietävät jo, että pimeä pullo tappaa, mutta sitä ei ymmärretä, että myös pimeä lääke voi tappaa. Väärennettyjen lääkkeiden on todettu sisältävän haitallisia aineita ja jopa myrkkyjä. Haitallista on sekin, jos vaikuttavaa ainetta ei lääkkeessä ole.
Varmin keino välttää väärennökset on ostaa reseptilääke aina suomalaisesta apteekista. Uusia keinoja piratismin suitsimiseksi on tulossa. EU:ssa on valmisteilla lääkedirektiivipaketti, joka sisältää mekanismeja lääkkeiden laillisen jakelukanavan entistä tehokkaampaan suojeluun väärennöksiltä. Euroopan Neuvostossa on valmisteilla Medicrime-yleissopimus, joka ilmaisee, mitkä teot ovat rangaistavia lääkerikollisuudessa ja ottaa kantaa uhrien suojeluun sekä rikollisten luovuttamiseen. Valtiosopimuksesta puuttuu enää jäsenvaltioiden ratifiointi, jonka jälkeen säädökset sisällytetään kansallisiin rikoslakeihin. Toisaalta tiukatkaan säädökset eivät välttämättä auta, sillä väärennökset valmistetaan usein maissa, joiden hallintokulttuuri on korruptoitunutta. Parasta olisi, jos väärennöksiä yksinkertaisesti lakattaisiin ostamasta.
Proviisorin 4/2010 teema (pdf s. 12-16, 792 kt):
Lääkeväärennökset: Väärennös vai ei?