Kauppa se on joka kannattaa

Osuuskauppa tukeutuu kauppakeskittymiään pelloille rakentaessaan kahteen A:han. Alkoon ja apteekkiin. Näiden kanssa heidän pitää tehdä yhteistyötä, koska lainsäädännöllisistä syistä johtuen he eivät voi näiden tuotteita itse myydä. Ainakaan vielä, luojan kiitos. Paikallinen osuuskauppa olisi muuten varmaan irtisanonut hypermarkettinsa laajennuksen yhteydessä myös ne, kuten 10 vuotta S-bonuspartnerina toimineelle parturikampaamolle kävi. Osuuskauppa näet päätti perustaa oman parturiliikkeen.

Ei sillä, että osuusliike mitenkään erityisesti poikkeaisi päivittäistavarakaupan toisesta jättiläisestä, K-ryhmästä. Samasta puusta nämä ovat veistettyjä. Suosittelen jokaista, joka vielä uskoo Päivittäistavakauppa ry:n säännöllisesti toistuvaan ydinviestiin siitä, että itsehoitolääkkeiden myynti ruokakaupoista olisi jostain syystä yhteiskunnallisesti rakentavaa, tutustumaan taloustoimittaja Seppo Konttisen kirjaan Suomalainen ruokalasku.

Konttisen kirja oli osaltaan käynnistämässä keskustelua siitä, miten K- ja S-ryhmittymä ovat keskittyneet kilpailemaan lähinnä siinä, kumpi ensin ehtii nostamaan hintoja. Tästä huolimatta kyseisten ryhmittymien edunvalvontajärjestö Päivittäistavarakauppa ry on vuosien ajan pyrkinyt osoittamaan, että valtion hintasääntely lääkkeiden osalta on itse asiassa erittäin haitallista ja pitää yllä korkeaa hintatasoa, vaikka juuri sääntelyllä turvataan tasa-arvoisesti maan kattava kohtuuhintaisten lääkkeiden saanti. Kuluttaja saa lääkkeet yhtä edullisesti sekä pienestä että suuresta apteekista ympäri Suomen.

Nikotiinikorvaustuotteet kauppa sai hyllyihinsä lupaamalla hinnanalennuksia. Ja ovat hinnat toki laskeneet. Varmasti kaupalla olisi nämä heille marginaaliset tuotteet mahdollista myydä vaikka isommallakin tappiolla, ja varmasti he voisivat tehdä sitä jonkin aikaa myös lääkkeille ja alkoholille. Bensiinille he eivät sitä enää tee.

Päivittäistavarakaupan keskittymistä ja siitä seurannutta kilpailun jarrua voidaan pitää myös varoittavana esimerkkinä siitä, miten haitallista on, kun tukkuliikkeet omistavat tai kontrolloivat myös jälleenmyyntiporrasta. Tämänkaltainen vertikaali-integraatio on toki näille kaupan jättiläisille kannattavaa ja antaa niille neuvotteluvoimaa suhteessa tavarantoimittajiin, hinnoitteluvoimaa suhteessa kuluttajiin ja Suomen kokoisessa maassa täyden kilpailusuojan. Mutta onko oikein meitä kuluttajia kohtaan, että loppujen lopuksi hyllystä löytyy vain sitä Rainbowta tai Pirkkaa, hinnat ovat eurooppalaisittain erittäin korkeat eikä todellisia vaihtoehtoja S-marketille ja K-Kaupalle ole tarjolla? Tämä on hyvä pitää mielessä, jos pohditaan vaihtoehtoisia malleja nykyiselle apteekkijärjestelmälle.

Liberalisoinnista olisi seurauksena lääkkeiden vähittäismyynnin keskittyminen ja sen siirtyminen tukkuliikkeiden haltuun. Tällöin vastassa olisivat ennemmin tai myöhemmin samat ongelmat kuin päivittäistavarakaupassa nyt. Syrjäseutujen kauppapalveluiden suurin uhka on päivittäistavarakauppa itse peltomarketeineen. Ei sitä viinin ja pillereiden myynnillä pelasteta.