oma yhdistys
Rusinat pullasta?
Suomen Proviisoriyhdistys täytti pari vuotta sitten 25 vuotta. Yhdistyksestämme on viime vuosina muodostunut suurin proviisoreiden asioita ajava järjestö, jonka jäsenistö kattaa valtaosan Suomen apteekeissa sekä muualla toimivista proviisoreista.
Olemme olleet aktiivisesti mukana ottamassa kantaa alan lakimuutoksiin ja osallistuneet asioiden valmistelutyöhön lukuisissa toimikunnissa. Apteekkiproviisorien TES-neuvotteluista olemme olleet kuitenkin pihalla kuin lumiukot, vaikkakin enemmistö apteekkiproviisoreista kuuluu vain ja ainoastaan meihin.
Aloitimme keskustelun yhteisen näkemyksen löytämiseksi Suomen Proviisoriliiton kanssa reilu vuosi sitten ja olemme tuota keskustelua käyneet siitä lähtien. Keskustelu on ollut antoisaa ja avannut silmiä pöydän molemmin puolin - vaikkemme nyt olekaan viime aikoina missään tietyssä järjestyksessä pöydän ympärillä istuneet. On ollut jopa hämmentävää nähdä, miten paljon yhteisiä ajatuksia meillä kollegoina on ollut. Toki on ollut myös asioita, joista näkemykset ovat olleet eroavia.
Uusi Salon kaupunki muodostettiin lakkauttamalla entinen Salon kaupunki ja 9 sen ympäryskuntaa, joiden pohjalta se 1.1.2009 aloitti toimintansa. Olen itse ollut aktiivisesti uutta kaupunkiamme rakentamassa ja voin sanoa, ettei sekään aina ole ollut ongelmatonta. Uusien palvelustragioiden linjaukset ovat vaatineet kaikilta meiltä kompromissejä. Meillä proviisoreilla, ja miksei myös farmaseuteilla, on nyt samankaltainen tilanne edessämme. Jotta kaikki saamme jotain parempaa, pitää meidän pystyä samanaikaisesti jostain luopumaan. Emme voi vain poimia rusinoita pullasta.
Tero Kankaanperä kirjoittaa Farmasia-lehden 11/2010 kolumnissaan vastuunkantamisesta. Samalla hän tuli keikuttaneeksi koko yhteistä venettä. Toivoisin vastuun lisäksi myös meiltä kaikilta avoimuutta ja rohkeutta. Erityisesti toivon tätä Suomen Farmasialiitolta ja sen jäseniltä, proviisoreilta ja farmaseuteilta. Jos me Salossa emme olisi tehneet kuntaliitosta kaksi vuotta sitten, meillä kantasalolaisilla menisi edelleen hyvin. Tai ainakin paremmin kuin naapureillamme, joista muutama pikkukunta olisi varmasti ajautunut valtion hoiviin ja pakkoliitokseen. Nyt me saamme tehdä vastuuta vaativat päätöksemme edelleen itsenäisinä.
Nykyisten proviisorijärjestöjen hallitusten valtuuttamana työryhmämme esitti jäsenistöilleen suunnitelmansa uudesta mallista farmasian alalle. Malli sai lähes 100% tuen kyselyyn vastanneilta. Suomen Proviisoriyhdistys on ollut ylpeä itsenäisyydestään jo 25 vuotta. Mikäli tämä itsenäisyys meiltä proviisoreilta halutaan viedä, tulee yhdistyksemme viettämään 50-vuotisjuhliaan tulevaisuudessa entistä vahvempana. Paluuta entiseen ei ole, eikä sitä tule tavoitella. Meidän on luotava uutta.
Tatu Johansson
varapuheenjohtaja, Suomen Proviisoriyhdistys ry
Kirjoittaja on Proviisoriliiton ja Proviisoriyhdistyksen tulevaisuutta suunnitelleen toimikunnan sekä mm. Salon kaupunginvaltuuston jäsen.
Tatu Johansson

Tatu Johansson:
- Farmasian sekatyöläinen Salosta:
Toimitusjohtaja, Oma PLUS Apteekit Oy; johtava proviisori, Salon Vanha Apteekki, Plaza; Proviisoriyhdistyksen varapuheenjohtaja & talouden hoitaja; kaupunginvaltuutettu ym., Salo
www.tatujohansson.net/
tatujohansson.wippiesblog.com/
www.facebook.com/tatu.johansson
Blogin tarjoaa ProviisoriViesti Oy.
- Hotaa, hoivaa ja huolenpitoa - apteekista!
- Tästä on hyvä jatkaa
- Kun asiakas pyytää uusimaan eReseptin
- Mihin matkalla Proviisoriyhdistys?
- Ponnistelemme proviisorien rajatun reseptinuusimisoikeuden puolesta
- Lääkitys- ja lääketurvallisuus on taattava
- Kilpailuviraston lääkehuoltonäkemykset hämmästyttävät
- Itsehoidon tulevaisuus
- Päivä lääketeollisuudessa - yhteistä kansainvälistä visiota tarvitaan!
- Hyvinvointia apteekista farmaseuttisella palvelulupauksella

Kommentit
Alaa tiiviisti seuraavana, mutta aivan eri alalla ammatissa toimivana vinkkaisin huomaamaan:
1. Suomen farmasisteista suurin osa työskentelee yksityisissä apteekeissa.
2. Niissä proviisoreiden ainakin pitäisi olla esimies-roolissa
3. "Normaaleissa" yrityksissä: teollisuudessa & kaupassa, esimiehet ja henkilökunta kuuluvat eri liittoihin
Suosittelen: Olkoon kaikki proviisorit yhdessä ja samassa liitossa, joka on eri kiun farmaseuttien liitto!
Viesten looginen järjetys on hieman eri mihin olen tottunut. Äskeisellä kommentilla yritin vastata alimmaiseen kommenttiin: "Ajettaessa yhdessä farmaseuttien ja proviisorien etuja, voittaa se, jonka massa on suurempi. Mihin se johtaa, on jo nähtävillä - onko farmaseutit ja proviisorit kohta yhtä ja samaa?"
Hyvin lähellä ollaan yhtä ja samaa. Kokonaisarvioinnit ym. ovat myös farmaseuttien tehtävissä ja lisäkouluttamalla hekin voisivat toimia esimiestehtävissä. Ei ole olemassakaan proviisorin tehtäviä. Onneksi proviisoriyhdistys yrittää pistää tähän kehityssuuntaan kapuloita rattaisiin esim. lääketurvatoimillalla ja reseptinuusimisoikeudella. Yhdistyminen tuonee vauhtia tähän kehitykseen ellei nyt miellipidevähemmistön suurisuut tee asioita hankaliksi.
Mielestäni on selvää, että ei proviisorien ammattikunnan (ml. proviisoriopiskelijat) sisäisistä asioista voi olla muut (kuten farmaseutit) päättämässä.
Yhteistyö sopii hyvin. Proviisorien ja farmaseuttien järjestöt voisivat järjestää yhdessä esimerkiksi koulutusta, ja muukin yhteistyö voi olla mielekästä (win-win).
TES-asiat sopii hoitaa puolestani yhdessä farmaseuttien kanssa, mutta tällöin on päätösvallan jakauduttava suhteessa 1:1.
Kankaanperän teksti oli vähän hassu ja sen voisi jättää ihan huomioimatta. Pari kommenttia siitä: Minkä ihmeen takia hallitokuluja pitäisi nostaa 2,5-kertaisiksi? Tämä on käsittämätön laskelma. Byrokratian/hallinnon/virkamiesten tukeminen on tämän maan paha tapa ja siitä pitää päästä eroon. Yksinkertaisella laskutoimituksella voidaan päätellä, että tämä on puppua.
Opiskelijoiden asema jää avoimeksi? Pitääkö kaavioon piirtää, että tässä ovat valmistuneet ja tässä on opiskelijat? Onko se näin vaikeaa? Opiskelijoiden asema tulee varmasti olemaan yhtä hyvä kuin nykyään. Vai onko joku kussut opiskelijoiden muroihin?
On aika rohkeaa väittää, että aikaisemmin mainitun kyselyistä ei ole hyötyä mallin kehittämiselle. Jos suuri osa kannataa ehdotettua mallia, ollaan jo pitkällä. Tai ainakin joku tietää, että ovat menossa oikeaan suuntaan.
Meillä on ollut aina mahdollisuus kuulua farmasialiittoon, mutten ainakaan minä ole koskaan siihen kuulunut. Miksi siihen nytkään liittyisimme? Yhteistyötä olen valmis tekemään farmaseuttienkin kanssa, mutten alistumaan. SFL taitaa tutista, kun kaikki tekijät (proviisorit) lähtevät sieltä pikkuhiljaa pois...
Luin itsekin tämän Tero Kankaanperän kirjoittaman kolumnin Farmasia-lehdestä. Olen aina ihmetellyt, miten proviisorit eivät mahdu samaan järjestöön. En ihmettele enää. Voiko olla niin, että proviisorien on käytännössä mahdotonta löytää yhteistä linjaa järjestäytymistavastaan? Hänen mukaansa proviisoreista yksinään ei ole ajamaan proviisoreiden ammatillisia etuja. Mielenkiintoista ja samalla pelottavaa ammatillisen itsetunnon puutetta. Farmaseuttien ja proviisorien lukumäärä on yhteensäkin niin pieni, että massalla ei ole merkitystä, vaan ajatuksilla. Ajettaessa yhdessä farmaseuttien ja proviisorien etuja, voittaa se, jonka massa on suurempi. Mihin se johtaa, on jo nähtävillä - onko farmaseutit ja proviisorit kohta yhtä ja samaa?
Kirjoita uusi kommentti