Kukapa ei tahtoisi proviisoriksi

Mistä kertoo luku +42 %? Jos et jo arvaa, niin anna, kun kerron. Kyseinen luku on tieto muutoksesta tämän vuoden Helsingin yliopiston proviisorin tutkintoon hakeneiden määrässä verrattuna viime vuoteen. Aika hienoa, vai mitä! Mikään muu kuin farmasian tiedekunta ei kasvattanut hakijamääriään edellisvuodesta. Ei ole varmuutta, mistä tämä harppaus johtuu. Syitä siihen voi hakea monelta suunnalta.

Yksi on varmasti lääketieteellisen tiedekunnan ja proviisorin tutkinnon pääsykokeiden ajoittuminen eri päiviin. En kuitenkaan usko tämän olevan ainoa syy näin suureen muutokseen, koska toisen tutkinnon käyttäminen ponnahduslautana ei jatkossa enää ole mahdollista samaan tapaan kuin ennen. Ja kun kerran kyse ei ole tästä, niin mistä sitten? Oli miten oli, nousu on huima ja erittäin positiivinen asia alan houkuttelevuuden kannalta.

Alan houkuttelevuus ei ole ollenkaan ihme, kun ajattelee, mitä proviisorin tutkinto mahdollistaa. Ensinnäkin me proviisorit saamme koulutuksemme kautta erittäin laajan ja monipuolisen näkemyksen lääkealasta ja sen eri sektoreista. Apteekki-, teollisuus-, tutkimus-, tukkukauppa-, viranomais- tai vaikkapa opetustyö ovat vain muutamia mahdollisia vaihtoehtoja, joiden parissa proviisori voi työskennellä. Tutkintomme pohjalta on mahdollista ryhtyä apteekkariksi tai muuksi yrittäjäksi lääke- tai terveydenhuollon alalle sekä työllistyä ulkomaille tai kokonaan muihin kuin suoraan lääkealan tehtäviin.

Tutkintoaan voi aina täydentää sivuaineopinnoilla tai vaikkapa kokonaan toisella tutkinnolla säilyttäen fokuksen kuitenkin koko ajan lääkealassa, ja näin luoda aivan uudenlaista osaamista nykyiseen työympäristöömme. Omasta näkökulmastani voin sanoa, että on hienoa tehdä mielenkiintoista tutkimusta asiakaspalveluun painottuvan apteekkityön ohella.

Yhdistystoiminta avartaa entistä enemmän näkökulmaa ja saa näkemään lääkealaan vaikuttavia asioita tavalla, jota ei aiemmin osannut edes kuvitella. Kannustankin siihen kaikkia! On ratkaisevan tärkeää nähdä, mitkä tekijät määrittävät tulevaisuutemme ja miten, ja mikä vielä tärkeämpää, olla itse mukana vaikuttamassa niihin.

Lääkealaan eri puolilta kohdistuvat muutospaineet ovat haaste, mutta samalla paikka näyttää, miten hyvin hoidamme tonttimme. Ei ole esimerkiksi mitään erityistä syytä, miksi emme koulutuksemme puolesta voisi ottaa vastuullemme nykyistä enemmän muita terveydenhuoltoon liittyviä tehtäviä. Tämä on jopa välttämättömyys terveydenhuoltoon tulevaisuudessa kohdistuvien paineiden vuoksi. Matka on jo alkanut.

Ei mene varmasti kauan, kun rokottaminen on apteekkien arkipäivää, samoin apteekin ammattilaisen neuvoin saatavat silmäantibiootit tai reseptien uusiminen apteekin tiskillä. Kaikki tämä on mahdollista. Voi jopa olla, että hakijat, jotka tänä vuonna tavoittelevat haluamaansa opiskelupaikkaa, tulevat valmistuessaan työskentelemään näiden tehtävien parissa. Ehkä he aavistavat sen jo ennalta!

VILLE OINIO, varapuheenjohtaja, Suomen Proviisoriyhdistys

PS. Oletko jo tutustunut verkkosivuun www.proviisoriksi.fi?