Lääkekorvausjärjestelmää pohtinut työryhmä antoi 15.2.2012 väliraportin, jossa ehdotetaan keinoja vastata hallitusohjelman 113 miljoonan euron säästötoimiin lakisääteisen sairasvakuutuksen lääkekorvausmenojen osalta. Raportista tulee selkeästi esiin, että kaikki raportin ehdotukset ovat mekaanisia ja helposti toteutettavia leikkauksia. Työryhmän ehdotukset eivät tuo minkäänlaisia rakenteellisia uudistuksia lääkkeiden sairausvakuutusjärjestelmään.

  Alallamme on ollut kuluvana vuonna käynnissä hankkeita, joihin Proviisoriyhdistys on osallistunut aktiivisesti. Näitä alan kehitystä eteenpäin vieviä ryhmiä ovat olleet esimerkiksi Lääkepolitiikka 2020 -seurantaryhmä, apteekkitoiminnan kehittämistä pohtiva työryhmä, Fimean lääkeinformaatiostrategian valmisteluprosessi sekä uudistamistyö Fimean määräysten parissa.

Joulu on jo ovella, ja vuosi lähenee loppuaan. On välitilinpäätöksen aika. Proviisoriyhdistys ja Farmasialiitto käynnistivät kesällä selvitysmies Jarmo Nurmion johdolla yhteisen projektin, jonka tavoitteena oli viimein saada aikaiseksi konkreettinen uudelleenjärjestäytymismalli, johon molemmat osapuolet olisivat olleet valmiita sitoutumaan.

Vuosi on kulunut siitä, kun pitkään odotettu e-resepti saapui apteekkiimme. Kyseinen aamu ei poikennut muista muuten kuin, että työtakin taskuun livahti mukaan e-reseptin toimittamiseen tarvittava sirukortti. Oli jännittävää, että juuri tänään saattaisi olla se päivä jolloin toimitan ensimmäisen e-reseptini.

Osuuskauppa tukeutuu kauppakeskittymiään pelloille rakentaessaan kahteen A:han. Alkoon ja apteekkiin. Näiden kanssa heidän pitää tehdä yhteistyötä, koska lainsäädännöllisistä syistä johtuen he eivät voi näiden tuotteita itse myydä. Ainakaan vielä, luojan kiitos. Paikallinen osuuskauppa olisi muuten varmaan irtisanonut hypermarkettinsa laajennuksen yhteydessä myös ne, kuten 10 vuotta S-bonuspartnerina toimineelle parturikampaamolle kävi. Osuuskauppa näet päätti perustaa oman parturiliikkeen.

Proviisorien työllisyystilanne on tällä hetkellä hyvä, jos tilannetta arvioidaan vain työttömien osuuden perusteella. Oman jäsenistömme keskuudessa on työttömien osuus suuruudeltaan yhden prosentin luokkaa. Tämän lisäksi alle 30 tuntia viikossa työtä tekeviä on muutaman prosentin verran. Osa proviisoreista ei näy työttömyystilastoissa sen vuoksi, että he aloittavat proviisorin tutkinnon suoritettuaan toisen alan yliopistotutkinnon tai muun opiskelun. Osa viivästyttää valmistumistaan proviisoriksi.

Ennen viimeisimpiä eduskuntavaalejamme vaikutti vahvasti siltä, että ehdokkailla ja puolueilla ei olisi erityistä halukkuutta lähteä rapauttamaan ammatillisen ja lääkitysturvallisuuden huomioon ottavan lääkehuollon perustuksia. Näin oli siitäkin huolimatta, että päivittäistavarakauppa jauhoi vahvasti ennen vaaleja, ja jauhaa edelleen, omaa kaupallisuuden sanomaansa. Toivoa sopii, että valituilla kansanedustajilla on viisautta olla rikkomatta sitä, mikä on perustuksiltaan kunnossa. Toivottavasti sosiaali- ja terveysministeriön Lääkepolitiikka 2020 -linjaukset kantavat hedelmää ja näkyvät tulevassa hallitusohjelmassa.

Tietoa lääkkeistä ja lääkehoidoista on runsaasti saatavilla paitsi terveydenhuollon ammattilaisilta, myös esimerkiksi pakkausselosteista, Internetistä, oppaista ja niin edelleen. Silti lääkehoidot eivät aina toteudu tarkoituksenmukaisesti. Erityisesti pitkäaikaissairauksien lääkehoidon toteutuksessa on usein puutteita. Monet käyttävät lääkkeitä vuosikausia koskaan kunnolla sisäistämättä hoidon tavoitteita ja hyötyjä. Lääketieto ei siis aina riitä. Tarvitaan lääkeneuvontaa.

Suomessa on luvanvaraiseen proviisoriyrittäjyyteen pääasiassa pohjautuva apteekkijärjestelmä. Tällaisen järjestelmän puolesta puhuvia seikkoja ovat mm. lääkejakelujärjestelmän laadukkuus, luotettavuus, riippumattomuus ja vastuullisuus.

Fimea järjesti lääkelakiin ja -asetukseen tulleita verkkopalvelua koskevia lisäyksiä koskevan keskustelutilaisuuden helmikuun alussa. Tilaisuuden tarkoituksena oli luoda vuorovaikutusta viranomaisten ja toimijoiden välillä sekä antaa eväitä Fimealle verkkopalvelusta tehtävän määräyksen laatimiseen. Näin aikanaan lausunnolle lähtevässä luonnoksessa on toimijanäkökulma jo mahdollisimman hyvin huomioituna. Uusi toimintatapa, jota Fimea harjoitti jo palvelupistemääräyksen laadinnassa, on tervetullut uudistus, ja se lisää vuorovaikutteisuutta ja avoimuutta viranomaisen ja toimijoiden välillä.