Työ ei aina vastaa koulutustasoa

Proviisorien työllisyystilanne on tällä hetkellä hyvä, jos tilannetta arvioidaan vain työttömien osuuden perusteella. Oman jäsenistömme keskuudessa on työttömien osuus suuruudeltaan yhden prosentin luokkaa. Tämän lisäksi alle 30 tuntia viikossa työtä tekeviä on muutaman prosentin verran. Osa proviisoreista ei näy työttömyystilastoissa sen vuoksi, että he aloittavat proviisorin tutkinnon suoritettuaan toisen alan yliopistotutkinnon tai muun opiskelun. Osa viivästyttää valmistumistaan proviisoriksi.

Merkittävin ongelma proviisorien työllistymistilanteessa lienee koulutuksen ja työelämän vastaavuus. Suomessa proviisorit ovat valmistuneet suunnilleen ”samasta putkesta” eri lääkealan sektoreiden tehtäviin. Oleellisin ero proviisorien välillä on tiettyyn tieteelliseen oppiaineeseen suuntautuminen opintojen syventävässä vaiheessa. Syventävät opinnot antavat hyvän pohjan aloittaa tieteelliset jatko-opinnot ja edetä esimerkiksi tutkijaksi tai asiantuntijatehtäviin. Valtaosalle proviisoreista, esimerkiksi apteekkiproviisoreille, omien syventävien opintojen valinnoilla ei ole niin ratkaisevaa merkitystä työelämän tehtävän kannalta.

Apteekeissa proviisorien toimenkuvat jakautuvat eniten. Toisessa ääripäässä ovat urallaan pitkälle edenneet, apteekkiluvan saaneet proviisorit eli apteekkarit. Kärjistäen toisessa ääripäässä proviisori tai jopa farmasian tohtori tekee sisällöltään samaa työtä kuin hänen kolme vuotta yliopistossa opiskellut farmaseuttikurssikaverinsa.

Ei ole ihme, että on myös proviisoreja, jotka eivät tunne tekevänsä koulutustasoaan vastaavaa työtä. Erään selvityksen mukaan (Aarresaari-verkoston tutkimus, katso Proviisorin sivu 10) proviisoreista vain noin puolet koki, että työ vastasi hyvin heidän koulutustasoaan. Kaikista maistereista näin koki noin 70 prosenttia.

Apteekkariliiton tilastojen mukaan apteekkiproviisorien kokonaismäärä nousi vuodesta 1998 vuoteen 2005 noin 250 henkilöllä (muutos oli +45 prosenttia). Vuosien 2005 ja 2010 välisenä aikana kokonaismäärän muutos oli 0. Mitä tämä kertoo? Mielestäni tulisi yleisesti kiinnittää huomiota siihen, että proviisorien työllistymisen lähtökohdat ovat muuttuneet.

Jo nykyään tapahtuneet toimialaympäristön muutokset mahdollisine viivevaikutuksineen tulisi huomioida laskelmissa, joita tehdään osana työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiprosesseja. Tämä on tärkeää siksi, että tulevaisuudessa proviisoriopiskelijoiden valmistuminen ja pääsy koulutustaan vastaavaan työhön eivät viivästyisi, ja että proviisorit, joista on tullut huippuasiantuntijoita ja -osaajia, voisivat hyödyntää tietojaan ja taitojaan työelämässä koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä.

Pääkirjoitus, Proviisori-lehti 2/2011

Ville-Matti Mäkinen, päätoimittaja