Kilpailuviraston lääkehuoltonäkemykset hämmästyttävät

 Kilpailuvirasto on julkistanut selvityksen, jossa se esittää apteekkijärjestelmää koskevia uudistusehdotuksia. Kilpailuviraston mukaan selvityksen keskeisenä tavoitteena on arvioida, onko alaa koskeva sääntely tarkoituksenmukaista ja oikein mitoitettua, kun turvallisuuden ohella otetaan huomioon myös tehokkuus ja taloudellisuus.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”Lääkehuollon keskeinen tavoite on mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville. Kansalaisille on turvattava hyvä lääkkeiden saatavuus kaikissa olosuhteissa ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelu.”

Nämä tavoitteet esitetään jo sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Lääkepolitiikka 2020 -Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä-asikirjassa, joka kirjoitettiin yhteistyössä lääkealan eri toimijoiden kanssa. Asiakirja linjaa Lääkehuollon osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää.

Perusongelmana Kilpailuviraston tekemän selvityksen lähtökohdassa voidaan pitää sitä, että se ei tarkastele apteekkijärjestelmää kokonaisvaltaisesti, vaan unohtaa esimerkiksi vaikuttavuuden. Tehokkuuden ja taloudellisuuden optimointi ottamatta huomioon järjestelmän osien vaikuttavuutta on osaoptimointia.

Esimerkiksi Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjassa mainitaan, että Lääkkeiden epätarkoituksenmukainen tai virheellinen käyttö voivat heikentää lääkehoidon tuloksia, aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja sekä lisätä terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia.

Mikäli apteekkijärjestelmää vielä tänä päivänä tarkastellaan vain lääkkeiden jakelujärjestelmänä, on helppo tehdä virheellisiä oletuksia toimenpiteistä tehokkuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi.
Apteekkijärjestelmän kustannuksia on arvioitava osana terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Näistä kustannuksista apteekkijärjestelmä muodostaa hyvin pienen osan ja samalla se tuottaa terveyshyötyä ja lisää lääkehoitojen vaikuttavuutta.

Kilpailuviraston näkemys ammattikuntamme osaamisesta on hämmästyttävä. Se arvioi, että proviisorin koulutuksen saaneella ei välttämättä ole parhaita valmiuksia apteekkiliikkeen kehittämiseen taloudellisesta näkökulmasta, sillä apteekkari ei oletettavasti saa riittäviä valmiuksia henkilöstö-, talous- ja toimitusjohtajan rooliin farmasian tiedekunnassa. Se ehdottaa, että apteekkiluvan myöntäminen vain laillistetulle proviisorille tulisi arvioida uudestaan.

Apteekkariksi ei kuitenkaan nykyisessä lupajärjestelmässä valmistuta suoraan koulunpenkiltä, vaan apteekkiluvan saaneilla on yleensä proviisorin tutkinnon lisäksi talous- ja johtamiskoulutusta sekä kokemusta proviisorin tehtävistä pitkälti toistakymmentä vuotta.

Ville-Matti Mäkinen, proviisori
toiminnanjohtaja, Suomen Proviisoriyhdistys ry