|
|
|
Koneellisen annosjakelun hyvät toimintatavat
Elsi Similä, projektipäällikkö, Fimea
Fimeassa on käynnissä STM:n toimeksiantona selvitystyö lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämiseksi. Puheenvuorossani kerron päivitettävänä olevasta oppaasta annosjakelutoimijoille avohuollossa. Opas tulee ohjaamaan toimijoiden välistä yhteistyötä ja kuvaamaan toimijoiden vastuita ja tehtäviä lääkkeiden koneellisen annosjakelun toteuttamisessa.
|
|
|
|
Koneellinen annosjakelu tilaajan näkökulmasta
Jenni Isotalo, lääkitysturvallisuuskoordinaattori, Pohjanmaan hyvinvointialue
Lääkkeiden jakopoikkeamat kattavat noin neljäsosan Pohjanmaan koti- ja palveluasumisen lääkehoitoon liittyvistä vaaratapahtumista. Annosjakelun käyttöönotolla hyvinvointialueelle pyritään siirtämään hoitajien työaikaa pois työstä, jonka kone tekee nopeammin ja virheettömämmin. Annosjakelu on mahdollistanut kotihoidon käyntimäärien vähentämisen, kun käyttöön on voitu ottaa lääkerobotteja. Lääkitysturvallisuus parantuu toiminnan yhtenäistämisen myötä ja lääkkeenjakovirheistä aiheutuvat poikkeamat vähentyvät.
|
|
|
|
Apteekkitalouden juridinen viitekehys ja apteekkiveron ongelmakohdat
Juho Savolainen, oikeustieteen opiskelija, Turun yliopisto
Tarkastelen apteekkiveroa suhteessa perustuslain omaisuudensuojaan, erityisesti konfiskatorisen verotuksen kiellon näkökulmasta. Analysoin apteekkiveron vaikutuksia taloudellisiin toimintaedellytyksiin ja apteekkien tosiasiallisia mahdollisuuksia selvitä verorasituksesta.
Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan veron konfiskatorisuus riippuu useista tekijöistä, kuten sen kestosta ja kumuloitumisesta muiden maksujen kanssa. Liikevaihtoon sidottu progressiivinen apteekkivero yhdessä regressiiviseen lääketaksaan voi muodostua ongelmalliseksi apteekeille, koska apteekit eivät itse voi vaikuttaa lääkemyynnin katteisiin. Tämä yhdistelmä voi tehdä lääkemyynnistä tappiollista ja johtaa tilanteisiin, joissa veroa voidaan pitää omaisuudensuojan vastaisena. Apteekkitaloutta ohjaavien rakenteiden uudistaminen on aiheellista.
|
|
|
|
Apteekkariliiton apteekkitalousmalli 2.0
Risto Holma, puheenjohtaja, Suomen Apteekkariliitto
Apteekkariliiton tarkennetun apteekkitalousmallin tavoitteena on vastata mahdollisimman hyvin apteekkijärjestelmää koskeviin hallitusohjelmakirjauksiin samalla kuitenkin luoden edellytykset maankattavan apteekkiverkoston säilymiseen ja apteekkiyrittäjyyteen myös tulevaisuudessa.
Puheenvuorossani kuvaan miten apteekkitalouden kokonaisuudistuksella turvataan maankattavat apteekkipalvelut niin, että apteekkien tehtävät ja talous ovat tasapainossa ja samalla uudistus hillitsee julkisen terveydenhuollon kustannusten ja lääkekorvausmenojen kasvua.
|
|
|
|
Syövän uudet ja kehittyvät hoidot
Juha Kononen, johtava ylilääkäri, Docrates Mehiläinen Syöpäsairaala
Syöpä ja sen hoito on yksi lääketieteen nopeimmin kehittyvistä osa-alueista. Yhä useammin syövän lääkehoito on jotain muuta kuin solusalpaajahoitoa.
Syövän diagnostiikka on aiemmin pitkälti perustunut solujen morfologian mikroskopointiin, mutta geenitieto mahdollistaa biologian ymmärtämiseen perustuvan diagnoosin ja auttaa määrittämään syövän erityispiirteet. Geenitiedon avulla on kehitetty lääkkeitä, jotka kohdentuvat syövän geneettisten muutoksien aiheuttamaan biologiseen haavoittuvuuteen. Useimmiten geeniohjatut hoidot ovat solusalpaajia tehokkaampia ja niillä on vähemmän sivuvaikutuksia. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että geeniohjatuillakin hoidoilla on sivuvaikutuksia, joiden tyyppi ja vakavuus riippuvat siitä biologisesta mekanismista, johon lääke vaikuttaa.
Erilaiset biologiset lääkehoidot yleistyvät. Immuunivasteen muokkaajien vaikutusmekanismit ja samalla haitat poikkeavat merkittävästi solusalpaajista ja TKI-lääkkeistä. Uusia mielenkiintoisia syöpälääkkeitä ovat erilaiset vasta-aine-lääkekonjugaatit, jotka ohjaavat sytotoksisen kuorman vapautumaan syöpäkudoksessa.
|
|
|
|
Syövän kustannukset rekisteritietojen valossa
Riikka-Leena Leskelä, tutkimusjohtaja, Nordic Healthcare Group
Syöpä aiheuttaa monenlaisia kustannuksia: ehkäisyn ja seulonnan kustannuksia, suoria kustannuksia sairastuneiden syöpäpotilaiden hoidosta, ja epäsuoria kustannuksia sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden kautta. Rekisteriaineistot mahdollistavat kustannusten tarkastelun pitkällä ajanjaksolla ja eri kustannusajureiden merkityksen analysoinnin. Esityksessä kuvataan esimerkkien kautta, mitä päätelmiä kustannuskehityksestä on mahdollista tehdä, ja mitä tulosten valossa tulisi tehdä.
|
|
|
|
Kansallinen syöpästrategia: lääkkeiden arviointi- ja korvattavuusjärjestelmän haasteet ja kehittämismahdollisuudet
Mirjami Tran Minh, erikoissuunnittelija, Kansallinen syöpäkeskus
Kansallinen syöpäkeskus FICAN on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä toimeksiannon kansallisen syöpästrategian laatimisesta. Syöpästrategia kattaa koko syöpään liittyvän polun: syövän ehkäisyn, syöpäseulonnat, diagnostiikan, syöpähoidot, potilaiden kuntoutumisen tuen ja psykososiaalisen tuen, palliatiivisen ja saattohoidon sekä syöpätutkimuksen. Yksi strategiatyön ajankohtaisista teemoista on uusien menetelmien, kuten lääkehoitojen arviointi- ja korvattavuusjärjestelmän kehittäminen, josta kerron puheenvuorossa tarkemmin.
|
|
|
|
Mitä syöpäpotilas kaipaa lääkkeeltä ja hoidolta?
Emma Andersson, erityisasiantuntija, Suomen Syöpäpotilaat ry
Syöpään sairastunut kaipaa usein hoidoltaan tietoa, tukea ja toivoa. Selkeä ymmärrys hoidon tavoitteista ja mahdollisuus yhteiseen päätöksentekoon hoitoprosessin aikana edistävät myös lääkehoitoon sitoutumista. Puheenvuorossa valotetaan kyselyiden ”Lääkehoitoon sitoutuminen” ja ”Diagnoosi, syöpähoito ja seuranta” tuloksia sekä sairastuneiden toiveita terveydenhuollon ammattilaisille. Kuulet myös potilasjärjestön tuesta aikuisille syöpään sairastuneille.
|
|
|
|
Työelämäprofessorin näkemyksiä farmasian tulevaisuudesta
Mikko Koskinen, työelämäprofessori, Helsingin yliopisto
Proviisori osallistuu lääkkeiden keksimiseen ja kehitykseen asiantuntijoina sekä suunnannäyttäjinä monialaisen osaamisensa myötä. Lääkekehitys peilaa teknologian kehitystä, mikä avaa uusia mahdollisuuksia mutta tuo myös haasteita. Jotta proviisori pysyy kehityksen aallonharjalla samalla vastaten ympäristön ja yhteiskunnan kasvaviin vaatimuksiin, jatkuva oppiminen ja koulutuksen kehittäminen on kriittistä.
Puheenvuorossa keskustelen teknologian murroksesta lääkekehityksessä ja muuttuvasta ympäristöstä.
|
|
|
|
Työelämäprofessorin näkemyksiä farmasian tulevaisuudesta
Risto Kanerva, työelämäprofessori, Helsingin yliopisto
Geopoliittisen tilanteen kiristyminen, pandemiat sekä lisääntyvä huoli ympäristöstä ovat nostaneet huoltovarmuuden julkiseen keskusteluun ennen näkemättömällä tavalla. Näin myös lääkehuollossa, jossa huoltovarmuus on paljon muutakin kuin saatavuushäiriöiden hoitamista ja velvoitevarastointia.
Puheenvuorossani kuvaan mitä kaikkea lääkehuollon huoltovarmuus on, ja mihin asioihin sekä päättäjien että alan toimijoiden tulisi kiinnittää huomiota.
|
|
|
|
Tutkimuksia työelämästä: Apteekin lääkevaihto lääkitysturvallisuuden riskitekijänä
Elina Keinänen, erikoisproviisori
Lääkevaihto voi aiheuttaa riskin lääkkeiden oikealle ja turvalliselle käytölle. Lääkevaihdon seurauksena asiakas voi sekaantua lääkityksessä tai asiakkaan hoitoon sitoutuminen ja lääkehoidon onnistuminen voivat heikentyä. Lisäksi tietyt asiakasryhmät ovat alttiimpia lääkevaihdosta aiheutuville lääkitysturvallisuusriskeille. Farmaseutit pyrkivät vähentämään lääkevaihdon aiheuttamia riskejä antamalla suullista ja kirjallista informaatiota lääkevaihdosta ja toimittamalla asiakkaalle samaa tuttua valmistetta kuin aikaisemmin.
|
|
|
|
Tutkimuksia työelämästä: Asiakkaiden näkemyksiä apteekin rokotuspalvelusta
Elias Kukkola, erikoisproviisori
Apteekin rokotuspalvelu mahdollistaa asiakkaalle helpon tavan rokottautua yhdellä käyntikerralla. Nykyisin asiakas saa rokotuspakettina lähes kaikki yleisimmät rokotusohjelmaan kuulumattomat rokotteet suoraan apteekin terveyspisteeltä. Rokotuspaketti sisältää rokotereseptin, rokotteen, rokottamisen ja kirjaamisen potilastietojärjestelmään.
Esityksessä kerron mitä rokotteita apteekin terveyspisteillä pistetään, ketkä käyttivät apteekin rokotuspalvelua ja kuinka moni hyödynsi apteekin tarjoamaa rokotuspakettia. Käymme läpi apteekissa rokottautuneiden asiakkaiden näkemyksiä apteekin rokotuspalvelusta, kuten asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluun, syitä apteekin valikoitumiseen rokotuspaikaksi sekä rokotuspalvelun hyödyllisyyttä.
|
|
|
|
Lääkeosaamisen tila Suomessa ja sen vaikutukset
Leni Kuivaniemi, toimitusjohtaja, Lääkeakatemia
VALTO-selvityksessä tutkittiin lääkeosaamisen tasoa kolmessa Pohjoismaassa – Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Selvitys kohdistui terveydenhuollon keskeisiin ammattilaisiin: hoitajiin, lääkäreihin ja farmasisteihin. Tulokset paljastavat merkittäviä eroja osaamisessa niin maiden välillä kuin ammattiryhmien sisällä, ja niillä on suoria vaikutuksia terveydenhuollon toimintaan, potilasturvallisuuteen ja farmasian alan ammattilaisten työnkuvaan.
Esityksessä käymme lyhyesti läpi, mitä VALTO-selvityksen tulokset tarkoittavat yhteiskunnan, asiakasriskien sekä apteekin arjen käytäntöjen ja apteekin talouden valossa. Kuinka lääkeosaamisen vaatimukset kehittyvät, ja millaisia taitoja proviisoreilta edellytetään johtajana tulevaisuudessa? Keskustelussa tarkastellaan myös, miten farmasian ammattilaiset voivat vahvistaa rooliaan lääkeosaamisen johtajina ja mitä konkreettisia keinoja apteekeilla on osaamisen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.
|
