Proviisoripäivä 2026 luentoesittelyt
Tutustu Proviisoripäivän 2026 luentoihin
Lisätietoa Proviisoripäivästä sekä ilmoittautumisohjeet tapahtumasivulla.
Uutta ja ajankohtaista proviisorin arjessa
  |
Esittelyssä: Visio apteekin farmaseuttisesta työstä 2035 Sonja Kallio ja Teemu Ali-Kovero, AATE-ryhmä Apteekkien Ammatillisen Toiminnan Edistämisen koordinaatioryhmä eli AATE-ryhmä on tehnyt visiointityötä siitä, miltä apteekin farmaseuttinen työ näyttää vuonna 2035. Esityksessä käydään vuoropuhelun kautta läpi, mistä visio rakentuu ja millaisia taustatietoja sen aikaansaamiseen on käytetty. |
 |
Pitkäaikaissairaiden kokema lääkehoidon kuormitus Heidi Mikkola, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto Lähes puolet suomalaisista pitkäaikaissairaista kokee lääkehoitonsa kuormittavaksi. Lääkehoidon kuormittavuudella tarkoitetaan potilaan kokemaa henkistä, sosiaalista ja käytännön rasitusta, joka liittyy lääkkeiden käyttöön. Luennolla pureudutaan tutkimuksemme tuloksiin: missä potilasryhmissä kuormitusta koetaan, mitkä lääkehoitoon ja potilaaseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä kuormituksen kokemiseen, ja mitä tämä tarkoittaa erityisesti proviisorien työn kannalta.
|
 |
Kuinka saavuttaa Suomen paras asiakaskokemus Mikaela Pammo, johtava proviisori, Yliopiston Apteekki Yliopiston Apteekin asiakaskokemus on kuluttajien mielestä Suomen paras (Asiakkuusindeksi 2025 -tutkimus). Vuosia tutkimuksen kärkikolmikossa ollut YA on tehnyt pitkäjänteistä työtä asiakaspalvelun ja -kokemuksen kehittämisen parissa. Puheenvuorossaan Yliopiston Apteekin johtava proviisori Mikaela Pammo kertoo, miten asiakaskokemusta Yliopiston Apteekissa rakennetaan, miten yrityksen yhteiset arvot ohjaavat toimintaa ja miten palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti.
|
 |
LHA-osaamisen merkitys apteekkityössä Anniina Vanhanen, koulutusproviisori, Porin Asema-apteekki Mitä LHA-osaaminen tarkoittaa apteekin arjessa? Kyse ei ole vain pätevyydestä lääkehoidon arviointiin, vaan keskeisestä osaamisesta asiakaspalvelussa tilanteissa, joissa asiakkaat tarvitsevat tukea lääkehoitonsa toteutukseen ja seurantaan. LHA-osaaminen vahvistaa potilasturvallisuutta, farmaseuttisen henkilökunnan ammatillista itsevarmuutta ja koko apteekin osaamista.
|
  |
Farmasian erikoistumiskoulutukset uudistuvat Raisa Laaksonen, Helsingin yliopisto ja Kati Sepponen, Itä-Suomen yliopisto Apteekki- ja sairaalafarmasian sekä teollisuusfarmasian erikoistumiskoulutukset on uudistettu yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Työn ohessa opiskelu on nyt entistäkin sujuvampaa ja tehokkaampaa! Jokaiselle osallistujalle laaditaan hänen kehittymistarpeisiinsa perustuva opinto- ja kehittymissuunnitelma.
|
Painavaa asiaa elämäntapamuutosten tukemisesta – lääkkeitä ja kokemuksia
 |
Lihavuuslääkkeiden käyttö Suomessa – mitä data kertoo? Heini Kari, tutkimuspäällikkö, Kela Esityksessä tarkastellaan lihavuuslääkkeiden käytön kehitystä Suomessa viime vuosina valtakunnallisten rekisteriaineistojen perusteella. Aineistoina on käytetty lääkemääräys- ja lääketoimitustietoja, joiden avulla kuvataan käyttömäärien, käyttäjäryhmien, valmisteiden sekä lääkekustannusten muutoksia ajassa. |
 |
Lihavuuden uudet ja kehittyvät lääkehoidot Tero Saukkonen, lääketieteellinen johtaja, Novo Nordisk Farma Oy Esityksessä käsitelen tiiviisti lihavuuden lääkehoidon kokonaisuutta: lihavuuslääkkeitten tarvetta osana vaikuttavaa lihavuuden hoitoa, lääkkeitten vaikutusmekanismeja ja tulevaisuuden näkymiä. Luon katsauksen tämän hetken keskeisiin lääkeaineryhmiin ja niiden tutkimusnäyttöön sekä hahmottelen lääkekehityksen tulevaisuutta muutaman kehityspipelinessa olevan molekyylin kautta. |
 |
Potilaan tukeminen elintapamuutoksessa - kokemuksia ja tuloksia Kilpirauhasliiton elintapaohjelmasta Jenna Vanhanen, Hyvinvointiasiantuntija, Kilpirauhasliitto ry Ohjelmaan osallistui viime vuonna yli 300 kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa henkilöä. Esityksessä käydään läpi ohjelman keskeisimpiä tuloksia ja potilasryhmän kokemuksia. Minkälaiset asiat ovat auttaneet osallistujia tekemään muutoksen ja mitä voimme oppia näistä kokemuksista? |
 |
Lihavuuden stigma ja puheeksiotto Marja Kinnunen, VTT, sosiaalipsykologi, toiminnanjohtaja, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry Tutkimus osoittaa, että lihavuus on monimutkainen biologisten, geneettisten, sosiaalisten ja rakenteellisten tekijöiden kokonaisuus, ei itsekurin puutetta. Silti stigma ja syyllistävä puhe ovat yleisiä ja heikentävät hyvinvointia sekä avun hakemista. Miten stigma näyttäytyy ihmisten arjessa ja miten lihavuudesta voidaan puhua kunnioittavasti ja vaikuttavasti niin terveydenhuollossa kuin arjessa?
|
Katse tulevaisuudessa
 |
Planetaarinen terveys – uusia näkökulmia ihmisen terveyteen Olga Gilbert, terveyskeskuslääkäri, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Ilmastonmuutos, luontokato ja muut luonnonjärjestelmien muutokset muovaavat elinympäristöämme kiihtyvällä vauhdilla. Miten tämä vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin ja miten voimme edistää sekä planeetan että ihmisen hyvinvointia samanaikaisesti?
|
 |
Mikä ohjaa uusien lääkkeiden kehittämistä? Tiina Aitlahti, johtaja, lääkehoito, Lääketeollisuus ry Kaiken ytimessä ovat potilaiden tarpeet: lääkekehityksen valokeila kohdentuu sinne, mitä emme vielä osaa hoitaa. Tieteellinen tutkimus ja teknologinen kehitys avaavat jatkuvasti ovia uusille mahdollisuuksille tuottaa ihmisille terveyttä, elämänlaatua ja toimintakykyä. Myös yhteiskunnat hakevat tehokkaampaa terveydenhuoltoa ja ratkaisuja pandemioiden kaltaisiin haasteisiin. Hitaan, kalliin ja riskialttiin lääkekehityksen maailmassa resurssit voidaan kuitenkin kohdentaa vain sinne, missä on realistinen mahdollisuus saada investointi takaisin.
|
 |
Tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet kliinisessä farmasiassa: Case lääkitysriskityökalu Jonna-Carita Kanninen, Tutkimuspäällikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue Luennolla tarkastellaan, miten tekoäly voi uudistaa kliinistä farmasiaa ja vahvistaa farmasian ammattilaisten roolia potilasturvallisuuden edistäjinä. Case-esimerkkinä esitellään tekoälyavusteinen lääkitysriskityökalu, joka tukee lääkehoidon turvatarkastusta tunnistamalla iäkkäiden potilaiden keskeisiä lääkitykseen liittyviä riskejä. Lisäksi käsitellään tekoälyn mahdollisuuksia työn kohdentamisessa, päätöksenteon tukena sekä terveyspalveluiden käytön ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa.
|