Blogit edustavat kirjoittajansa näkemyksiä eivätkä näin ollen kuvaa yhdistyksen virallista kantaa.

Kun asiakas pyytää uusimaan eReseptin

Sähköinen resepti tuli käyttöön Espoossa viime vuoden lokakuussa. Tätä aiemmin olen toimittanut sähköisiä määräyksiä, jotka ovat olleet peräisin pääosin Helsingistä erikoissairaanhoidon puolelta. HUS ei ole ottanut tai ota edelleenkään vastaan sähköisiä reseptinuudistamispyyntöjä, joten uudistamispyyntöjä on jätetty espoolaisiin terveyskeskuksiin apteekista vasta pikkuhiljaa sähköisen reseptin käyttöönoton jälkeen. Omalle kohdalleni tapauksia, joissa reseptin uudistamispyyntö on haluttu jättää apteekista, on tullut toistaiseksi vasta hyvin satunnaisesti.

Uudistamispyynnön jättämisestä tulee mielestäni periä apteekissa jonkinlainen palkkio. Asia ei ole, tai sen ei ainakaan missään nimessä pitäisi olla, selvä vain muutamaa näppäintä painamalla. Uusimisprosessin tulee nähdäkseni sisältää arvio siitä, kannattaako uudistamispyyntöä apteekin kautta ylipäänsä koettaa tehdä. Arvion tekemiseksi tarvitaan taustatietoja, jotka selviävät vain asiakashaastattelun avulla. Tämä vie tapauksesta riippuen jonkin verran aikaa. Olisi myös erittäin järkevää, että tämä haastattelun perusteella esiin tullut tieto voitaisiin dokumentoida reseptiä uusivalle lääkärille. Lisätietoja-kohtaan kun voi kirjoittaa noin 100 merkkiä välilyönteineen. Tämä on käytännössä suurinpiirtein: ”asiakkaan hoitotilanne lääkkeen osalta ok, apteekki xx ja pvm” tai jotakin muuta yhtä ympäripyöreää.

Apteekissa kaikkien reseptinuusimispyyntöjä jättävien on myös hyvä olla selvillä paikallisen terveydenhuollon yksikön reseptinuusimisperiaatteista erityisesti pitkäaikaissairauksien lääkehoidon suhteen. Tällöin apteekissa voidaan tunnistaa tilanteet, joissa uudistamispyynnön jättäminen on turhaa. Näin voi käydä esimerkiksi tilanteessa, jossa verenpaineesta ei ole osoittaa kontrollituloksia, joita lääkäri vaatii reseptejä uudistaakseen. Tämä tarkastustyö onnistuisi näppärästi myös apteekissa, jos tavoite- ja seuranta-arvot ovat tiedossa. Näin uudistamispyynnön yhteyteen olisi mahdollista merkitä, mitä on lääkäreiden kanssa sovittu lisätiedoiksi merkittävän reseptin turvallista uusimista varten.

Paikallisista reseptinuusimisperiaatteista on myös hyvä olla tiedossa esimerkkejä muutamista erikoistapauksista, kuten migreenikohtauslääkkeistä. Sähköisen reseptin toimituksista on mahdollista tarkistaa, alkaako kohtauslääkkeitä kulua suhteessa liian runsaasti, jolloin estolääkitys olisi syytä aloittaa tai sen tehoa tarkastella. Kun migreenilääkityksen kokonaistilannetta kartoitetaan, aikaa asiakkaan neuvontatilanteeseen voi saada kulumaan runsaastikin. Lopputuloksena voi olla uudistamispyynnön jättämisestä kieltäytyminen, kun päädytään siihen, että asiakas tarvitsee myös lääkärin kannanoton.

Mikä on kohtuullinen korvaus ja sen peruste työstä, jonka lopputulos on, ettei uudistamispyyntöä ole järkevää jättää apteekista, vaan sopivan kokonaislääkityksen kartoittamiseksi tarvitaan lääkärin, ehkä jopa erikoislääkärin, vastaanottoaika? Myös tässä tilanteessa olisi äärimmäisen järkevää, että farmaseuttisen henkilökunnan kanssa käyty keskustelu tai hoitotilanteen kartoitus olisi mahdollista dokumentoida terveydenhuollon yksiköille näkyväksi. Se tulisi pystyä kuittaamaan myös tiedoksi apteekeille, jottei samaa asiaa tarvitse yhtä perusteellisesti keskustella saman asiakkaan kanssa joka kerta.

Sähköisessä reseptimaailmassamme on vielä yhtä jos toistakin kehitettävää ja runsaasti mahdollisuuksia toiminnan järkeistämiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön terveydenhuollon yksiköiden välillä. Apteekin osaamispotentiaalin parempi hyödyntäminen terveydenhuollossa sekä lääkehuoltoon liittyvien tietojärjestelmien hyödynnettävyyden parantaminen ovat molemmat Lääkepolitiikka 2020 -strategiassa mukana. Käytännön kehitystyötä odotellessa.

HENNA HALONEN, varapuheenjohtaja
Suomen Proviisoriyhdistys

Käyttäjän Henna Kyllönen kuva
-
Henna Kyllönen