Hotaa, hoivaa ja huolenpitoa - apteekista!

Ajatus siitä, että apteekki olisi tulevaisuudessa muutakin kuin vain lääkejakelija ja -opastaja ei ole tuulesta temmattu. Erilaisten terveyspalveluiden tarjoaminen osana apteekkikonseptia on kirjattu mm. Suomen Apteekkariliiton laatimaan ammattiapteekkistrategiaan. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko puhui moniammatillisuuden ja terveydenhuollon eri sektoreiden yhteistyön puolesta 7.5.2013 pidetyssä sairaanhoitaja & apteekki -seminaarissa.

Koko terveydenhuolto on suurien haasteiden edessä, ja jokaisen toimijan tulisi tarkastella ja kehittää toimintaansa asiakkaiden parhaaksi. Julkisten ja yksityisten toimijoiden tulee omalla toiminnallaan tukea ja täydentää toisiaan. Hoitopolun tulisi olla katkeamaton vauvasta vaariin, ensihoidosta saattohoitoon asti. Apteekkien pitää, terveydenhuollon yksikköinä, viitoittaa osaltaan tätä polkua yhä enenevässä määrin. Tulevaisuuden apteekin tulisikin olla eräänlainen matalan kynnyksen terveyspiste - kokonaisvaltainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä.

Sairaanhoitajan palkkaaminen apteekkiin voisi olla yksi askel kohti uudenlaista apteekkikonseptia. Hoitajan palveluita olisivat mm. verenpaineen, -sokerin ja kolesterolin mittaaminen, korvien puhdistaminen, punkin poisto, haavan hoito, luomien tarkastaminen, rokottaminen sekä muut pienet sairaanhoitajan suorittamat toimenpiteet. Tarvittaessa asiakas ohjattaisiin lääkäriin oikean ja riittävän hoidon turvaamiseksi. Sairaanhoitajan tekemät toimenpiteet olisivat asiakkaalle maksullisia apteekin tarjoamia terveyspalveluita - nopeasti saatavilla, ilman jonotusta. Apteekit tukisivat omalta osaltaan julkista terveydenhuoltoa tarjoamalla asiakkaillensa vaihtoehdon ja nostaisivat samalla omaa profiiliaan terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna.  

Miten uusi konsepti toteutetaan ja saatetaan luonnolliseksi osaksi apteekin ydintoimintaa? Mistä rahat sairaanhoitajan palkkaan, ts. riittääkö hoitajalla maksuhalukkaita asiakkaita? Tulisiko apteekissa toteutettava palvelu olla asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisesti korvattava? Voisiko kunta tai kaupunki ostaa sairaanhoitajapalveluita yksityiseltä apteekilta? Mikä estää muita yksityisiä terveydenhuoltopalveluja tuottavia yrityksiä tarjoamasta samaa sairaanhoitajapalvelua apteekin välittömässä läheisyydessä? Miksei farmaseuttien ja proviisorien koulutusta voisi kehittää niin, että hoitajaa ei apteekissa tarvittaisi? Ilmaan voi ja tuleekin heittää monia kysymyksiä ja ajatuksia ennenkuin konsepti on valmis laajennettavaksi pilotti-apteekkien piiristä koko maan kattavaksi palvelumuodoksi.

Konseptin toimivuuden kannalta yhteistyö julkisen terveydenhuollon kanssa tulee ehdottomasti olla jatkuvaa ja sujuvaa myös tietojärjestelmien tasolla. Toiminnan tulee olla laajuudeltaan sellaista, että hintataso voidaan pitää asiakkaille houkuttelevana, mutta kuitenkin apteekille taloudellisesti kannattavana. Kela-korvauksen saaminen sairaanhoitajapalveluista tukisi toiminnan perustaa ja ohjaisi varmasti asiakkaita julkiselta puolelta apteekkien suuntaan.

Apteekkien tarjoaman palvelun aikaansaama säästö julkisiin sairaanhoitomenoihin olisi varmasti suurempi kuin palveluista maksettavien kela-korvausten yhteenlaskettu osuus. Asiakkaat kantaisivat siis enemmän taloudellista vastuuta omasta terveydenhuollostaan. Kunta tai kaupunki voisi osaltaan helpottaa julkisen terveydenhuollon jonoja tukemalla apteekin tarjoamia sairaanhoitopalveluja, esimerkiksi influenssarokotusten pistämisen osalta.

Tulevaisuuden haasteet terveydenhuollon saralla ovat suuret, ja toisaalta apteekkien välinen kilpailu asiakkaista kiristyy. Sairaanhoitaja apteekissa voisi olla monessa mielessä oiva valtti kilpailtaessa naapuriapteekkien kanssa samoista asiakkaista. Se olisi myös askel kohti tulevaisuutta - kohti kokonaisvaltaista terveyspalvelua.

JARNO KAARLAS, varapuheenjohtaja
Suomen Proviisoriyhdistys